Ilmestynyt Radiomaailmassa 6/2020
Radiomaailman uutistoimittajille syyskuussa 2020 jaetun nettimateriaalin joukossa oli Benelux DX-Clubin lehti, jonka kansikuvassa on minulle tuttu vastaanotin, toisen maailmansodan aikainen RAF:n pommikoneradio R1155. Ymmärtääkseni ”RAFfi” on Keski-Euroopassa ollut takavuosikymmeninä DX-käytössä paljon tavallisempi kuin Suomessa.
Tästä radiosta lukivat silloisen DX-Kerho Suomen jäsenet kai ensimmäisen kerran DX-lehden numerosta 6–7/1959, jossa ilmestyi Jyrki Talvitien kirjoittama pieni juttu Lontoossa myytävistä surplus-radioista. Britanniassa RAFfista pyydettiin silloin 8 puntaa (nykyrahassa runsaat 200 euroa).
Muutaman lauseen esittely R1155:stä oli kerholehden numerossa 11–12/59 ja numerossa 1/60 myyntitarjous, jonka mukaan radion saisi n. 20 000 markan (n. 500 nykyeuron) hintaan, jos halukkaita ostajia olisi vähintään 10. Ostajaehdokkaita ei kuitenkaan kertynyt tarpeeksi ja pari numeroa myöhemmin tarjous peruttiin. Mutta ei RAF-projekti tähän jäänyt: numerossa 8/60 ilmestyi laajempi, peräti kuvallinen R1155:n esittely ja toivomus, että kiinnostuneet ottaisivat yhteyttä kerhoon.
Koska saatoin käyttää koulun kesälomilla rakennustöissä ansaitsemani rahat suureksi osaksi itse, tartuin nyt tarjoukseen. Keväällä 1961 hain sitten Tapio Holman kanssa KY:n talosta tukevaan puulaatikkoon pakatun RAFfin ja kuljetin sen bussilla kotiini Espoon Tuomarilaan. Uusi radio ei osoittautunut kovin selektiiviseksi (6 dB:n kaistanleveys yli 5 kHz) ja oudon välitaajuuden (560 kHz) takia keskiaallot olivat suppeat (600–1500 kHz). Tärkeintä kuitenkin oli, että siinä oli 60 ja 90 metrin tropiikkibandit, mikä sytytti DX-kuuntelun roihuun. Niinpä suureksi yllätykseksi ainakin itselleni olin lehden lyhytaaltopalstan kärjessä, kun QSL-pistetilanne usean kuukauden tauon jälkeen ilmestyi numerossa 5/62.
Muutaman vuoden kuluttua Jyrki antoi oman tarpeettomaksi jääneen RAFfinsa minulle varaosiksi, mutta koska se osoittautui omaani paremmaksi, siitä tulikin uusi päävastaanotin. Kun en enää 1970-luvulla käyttänyt R1155:ttä, sähköalaa opiskeleva veljenpoikani pyysi, että hän saisi vähän katsella sitä. Kun perinpohjaisen ”katselun” jälkeen sain radion takaisin, se oli pelkkä runko josta useimmat komponentit oli napsittu pois näkymiä häiritsemästä.
Nykyajan perspektiivissä R1155:stä 1960-luvulla maksettu hinta tuntuu ominaisuuksiin nähden valtavan ylimitoitetulta, mutta halvempiakaan vaihtoehtoja ei ollut. Esimerkiksi 1960 uudesta Eddystonesta pyydettiin mallista riippuen 83–173 tonnia (nykyeuroina n. 2000–4000). Pieni National NC-60 maksoi n. 40 000 mk (n. 1000 euroa), Hammarlund HQ‑100 n. 53 000 mk (n. 1300 euroa) ja Zenith-lyhytaaltomatkaradio 115 000 mk (n. 2800 euroa). Nykyisin vanhoilla R1155-radioilla on jo keräilyarvoa, ja niistä saatetaan ebayssa pyytää yli 400 euroa.
Tekstissä mainitut vanhat DX-lehdet löytyvät lehtiarkistosta: https://sdxl.fi/jasensivut/jasenlehdet/ (vaatii kirjautumisen).